Lasisydänkorvikset

Jatketaanpa vielä, kun kansiosta kerran löytyy valmiiksi muokattuja korukuvia esittelyään odottamassa. Tässä on se lupaamani jatko korusarjaan, eli korvikset aquan sävyisillä hopeafoliosydämillä ja muilla sopivanvärisillä helmillä.

Lasisydänkorvikset kaverille, 7/2011

Hopeaa, lasisia hopeafoliosydämiä, makeanvedenhelmiä ja Swarovskin biconeja. Nyt tästä sarjasta esittelemättä (ja muokkaamatta) on enää keskenään samankaltaiset ranne- ja nilkkakorut. Ihan kiva sarja, vaikka itse sanonkin. :)

Lasisydänkaulakoru

Hitaasti, mutta varmasti... tämän blogin päivittely etenee. Arkistoissa on edelleen hurja määrä muokkaamattomia kuvia, ja niitä kertyy sinne todennäköisesti nopeammin kuin koskaan ehdin niitä muokkaamaan. Vaan edistystä se on pienikin edistys.

Tänään käsittelin vuosi sitten syntyneestä kaulakorusta otetut kuvat. Mainittakoon vielä, että samaiseen kaulakoruarkistoon jäi yli 500 käsittelemätöntä kuvaa! Työ ei siis lopu ihan pian kesken.

Lasisydän hopeafoliolla, hopeaa, Swarovskin kristalleja sekä makeanvedenhelmiä. 4/2010

Koru lähti lahjaksi kaverille, ja se kuuluu samaan sarjaan vastaavanlaisten - ja niin ikään lahjoitettujen - nilkka- ja ranneketjun kanssa. Korvakorut ovat vielä työn alla. Siinäpä minulle puhdetöitä tuleville kesäpäiville.

Illuusiokoruja

Eilen kirjoitin tehneeni jossain vaiheessa myös illuusiokoruja, ja tässä niitä nyt olisi. Ohje on kaivettu jostain kirjasta, jonka nimeä en nyt muista (koska kyseessä on pari vuotta sitten kiertoon palautettu kirjastokirja).

Violetit kaula- ja rannekoru

Ensimmäinen versio, eli tuo violetti meni omaan käyttöön. Näiden korujen kanssa sai hieman taistella, sillä niitä varten tilaamani koruliima ei pitänytkään noita helmiä paikoillaan. Itse asiassa tuo violetti oma versioni on ollut korjattavana ihan hyvän aikaa - alkuperäisellä liimalla kiinnitetyistä helmistä osa kun on lähtenyt liikkumaan siimassaan. Eikä noilla omilla koruillani näköjään ole kovin kiire, jos ne ovat odottaneet korjaustaan jo vuoden tai pari... :D

Kokeilin sitten ihan kirjakaupasta saatavaa pikaliimaa - a vot, hyvin piti. Tein kokeilun yhden helmen kanssa ja ihan sormimääräisesti tunnustelin, miten paljon vetovoimaa se kesti. En saanut helmeä irtoamaan paikaltaan, vaikka en nyt ihan täysillä kokeillutkaan. Joka tapauksessa se pikaliima pitää helmet aikas hyvin paikoillaan, jos ne ovat liimautuneet siimaan oppikirjanomaisesti. (Kokeilin liiman pitävyyttä siksikin, että osa koruista meni ulkopuoliseen käyttöön - omat koruni voin aina korjata, mutta eteenpäin menneet... Toki lisäsin niihin mukaan myös pienen ohjelappusen, miten hellävaroen korua tulisi käyttää ja että helmet saattavat jossain tilanteessa silti irrota).

"Itämeri" -kaulakoru


"Aamurusko" -rannekoru

Näissä koruissa on käytetty hopeaa, helmisiimaa, erivärisiä siemenhelmiä sekä kristalleja, ja ne on tehty kevät-kesällä 2007 sekä sen jälkeen. Kokeilin tehdä illuusiokoruja myös korvakorumuodossa, mutta niistä minulla ei valitettavasti ole kuvaa saatavilla. Kahta viimeisimpää korua oli myös ranne- sekä kaulakoruina saatavilla, mutta nekin taisivat jäädä kuvaamatta silloin aikoinaan. Olenpa ollut saamaton kuvaaja. :) Laatikossa odottelee lisäksi yksi kullankeltainen versio, mutta sen kanssa tuli mutkia matkaan - eräät sisältä värjätyt siemenhelmet nimittäin eivät oikein tahdo kestää siimassa edes sillä pikaliimalla liimattuina. Jostain syystä se sisältä värjätty keltainen väri "sulaa" liiman vaikutuksesta, ja aika vaikea niitä on silloin saada pysymään paikoillaan. Pitää yrittää vielä jotain poppaskonstia sen kanssa, kunhan nyt taas asiasta innostun.

Myöhäisiä mustikoita

Korukuvien muokkaus lopetti suhteellisen hitaan etenemisensä, kun koulu alkoi. (Etenisi edes se koulu sujuvasti ja kitkatta...) Mutta yritänpä taas korjata tapojani, kun korujakin on valmistunut jopa muutaman kappaleen verran tässä syksyn mittaan. Tosin näistä ei ole vielä hyviä kuvia olemassa, mutta kaikki aikanaan :) Lisäksi olen ollut ahkera ja saanut neulottua kokonaisen neuletopin tässä syksyn aikana - tosin minun päälläni se muistuttaa enemmänkin liiviä - mutta kuvaan se ei ole vielä eksynyt. Myös alkukesäinen sisarensa on yhä ikuistamatta, vaikka sitä on käytetty useaan kertaan, tykätty ja pestykin välillä.

Tässä on kuitenkin satoa viime vuoden puolelta. Saanen esitellä: mustikoita!

Mustikkakorvakorut

Korvakorut löysivät tiensä joululahjaksi ihmiselle, joka oli bongannut ulkomaalaisesta yksityisten ihmisten käsitöitä myyvästä nettikaupasta vastaavan korumallin ja halusi sellaiset itselleen. Sain vinkin valmistaa hänelle vastaavat korvakorut joululahjaksi, joten tuumasta toimeen :) Seuraavaksi kaverikin ihastui näihin ja halusi myös mustikoita korviinsa. Kahden ihmisen joululahjat olivat helposti ratkaistu.

Vaikka malli ei ole omani, haluan silti esitellä sen täällä. Löysin arkistoistani linkin alkuperäiseen työhön - laitetaanpa sekin tänne, jotten rikkoisi tekijäinoikeuksia niin pahasti. Kunnia siis hänelle, jolle se kuuluu.

Korviksissa on käytetty vain hopeaa ja lasihelmiä eri muodoissaan.

Mustikkametsä-rannekoru

Pelkät korvakorut tuntuivat lahjana liian yksinäisiltä, joten halusin lisätä siihen jotain yllätyksellistä mukaan. Mustikkarannekoru syntyi korvakorujen pohjalta kokonaan omasta päästäni, eli tästä voin ottaa kunnian (tai haukut, vuh vuh) itselleni. :)

Koruna tämä on minusta nätti korviksien tapaan, mutta rannekoruksi sen käyttömukavuus saattaa IMHO olla huonohko. Koruvaijeri tekee siitä omalla tavallaan joustamattoman, eikä se mukaudu ranteeseen kuten ehkä pitäisi. En tosin tiedä tarkemmin, havainnot perustuvat nopeaan kokeiluun omassa ranteessa korun valmistuttua. Jos haluaisin tarkempia analyyseja, minun pitäisi konsultoida korun nykyistä omistajaa :) Eipä silti, nuo korvikset olivat lahjan pääasia ja tärkeintä on, että ne miellyttivät.

Rannekorussa kahta eriväristä koruvaijeria, lasihelmiä ja yksi makeanvedenhelmi tuossa keskellä. Metalliosat ovat sterlinghopeaa.