Tilatut materiaalit part 2

Torstaina saapuivat loputkin tilaamani korumateriaalit. Villihelmi vastasi lisäksi palautteeseeni nopeasti: lukkojen puuttuminen aiheutui keräysvirheestä, ja sain uupuvat helmilukot jälkitoimituksena. Samalla tuli uusi kiitoslahja, joka ei ollut enää yhtä innostava kuin edeltäjänsä: punaisia muovisiksi epäilemiäni erimuotoisia helmiä. Tätä menoa minun täytyy kerätä itselleni ylimääräiset helmet läjään ja miettiä niiden lahjoittamista eteenpäin parempaan tarkoitukseen. Mitäpä ne tekevät laatikoissa pölyttymässäkään... Lisää karkkiakin tuli! :D

Satuhelmen haksahdukset, Omakorun pieni korulähetys sekä VH:n jälkitoimitus

Nyt luulisi helmisilkin riittävän hyvin alkuun pääsemiseksi helminauhojen solmimisessa - ja paljon pidemmällekin. Magneettista hematiittiakin on, ja myös loput keltaisen sävyiset lasihelmet tulivat. Eipä auta enää muu kuin ryhtyä tuumasta toimeen ja koruja väkertämään, jotta saisin joskus tehtyä edes ne minulta jo aikapäiviä sitten tilatut korut.

Silti minua vielä vähän houkuttaisi tuo Satuhelmen pian päättyvä alennus. Ehtisin yhä hyödyntämään sitä toisenkin tilauksen muodossa, yritän vain vastustaa makeanvedenhelmien ja kauniiden kivihelmien kutsuja kaupan puolelta... Oikeasti en tarvitsisi tällä hetkellä yhtään enempää korutarpeita. Jos vain voisin tilata enemmän aikaa ja energiaa niiden korujen valmistamiseen..!

Korumateriaaleja ja tilauskiemuroita

Kiitos viime viikkoiselle helminauhakurssille, innostuin sekä päivittelemään tätä blogia että tilaamaan viimein korutarpeita, mikä on ollut tekemislistallani jo pitkään. Tarvitsen pariin tilauskoruun lisää mm. magneettista hematiittia, minkä vuoksi ajattelin keskittää tilauksen Villihelmeen. Mutta yllätys yllätys - tilausvaiheessa haluamani helmet puuttuivat koko putiikista. Ei siis kannata aina jahkailla tilausten suhteen...

Kotimaisten kauppojen googletuksen ja vertailun jälkeen löysin hematiitit viimein Omakorusta halvimmalla. Matkan varrella tilattavaa löytyi niinikään HelmiQ:sta - ja pakko myöntää, että haksahdin myös Satuhelmen alennuksiin. Hupsista.

Tänään sain hyppysiini Villihelmen sekä HelmiQ:n paketit.

Aarteita

Kuvassa on molemmat tänään saapuneet tilaukset lukuunottamatta paria sydämen muotoista hopeafoliohelmeä, jotka päätyivät omiin rasioihinsa saman tien. Tilasin melko paljon erilaisia keltaisen sävyisiä helmiä, sillä yksi muokkausta odottava riipus tarvitsee seurakseen nauhallisen vaijeriin pujoteltuja keltaisia ja ruskeita helmiä. Tai näin ainakin toivon, sillä en löisi päästäni vetoa siitä, että suunnitelmani näyttäisi hyvältä muuallakin kuin kuvitelmissani... Ehkäpä tuosta läjästä löytyy silti edes jotain apuja senkin tilaustyön loppuun viemiseksi.

Makeanvedenhelmistä innostuin myös, kiitos sen helminauhakurssin. Pienemmät pinkit ja vaaleanpunaiset helmet päätyivät tilaukseen kuitenkin toisen asiakastyön takia. Saapi nähdä onko niille käyttöä siinä vai menevätkö suunnitelmani jälleen uusiksi. On muuten turkasen vaikeaa löytää 5 mm kokoisia pyöreitä helmiäispintaisia helmiä (suomalaisista) helmikaupoista. Villihelmestä löytyi jotain lasihelmiä, mutta nekin olivat väärän värisiä. Kokeilin siis arpaonneani ja tilasin työtä varten kaksi nauhaa 5-7 mm kokoisia makeanvedenhelmiä.

Ihania ja vähemmän ihania makeanvedenhelmiä

Taaimmaiset punaiset helmet on tosi nättejä. Niissäkin on toki virheitä, mutta kokonaisuudessaan silti syvää tyytyväisyyttä herättävä ostos. Lopuista kolmesta nauhasta vaaleanpunaisissa on selvästi eniten karsittavaa. Minua ei hirveästi viehätä kuvassakin näkyvät tummemman väriset renkaat helmen pinnassa - ja sellaisia helmiä on nauhassa paljon. Yllättävää sikäli, että "hot pink" -väriset helmet olivat noista neljästä nauhasta halvimmat, ja mielestäni ne ovat kuitenkin selvästi parempilaatuisia kuin vaaleanpunaiset sisarensa. Noh, aina ei voi voittaa, ja suhteellisen edullisten makeanvedenhelmien tilaaminen on osoittautunut aina enemmän tai vähemmän tuurikohtaiseksi toiminnaksi.

Muuten siis ihan kiva paketti, mutta... Villihelmi unohti pakata lähetykseensä tilaamani hopeiset helmilukot. Tilauksen loppusummasta niitä ei kuitenkaan oltu vähennetty, joten kyse lienee inhimillisesta virheestä - tai järjestelmällisestä huijauksesta :D (Kallistun ensimmäiseen vaihtoehtoon.) Laitoin heille äsken palautetta ja odottelen asian selvenemistä. Vähän harmi, kun lukot ei kuitenkaan ole kovin edullisia ja osittain juuri niiden takia tein tilauksen Villihelmeen... Olipa muuten ensimmäinen kerta hyvin monista, kun sen firman tilauksessa on jotain sanottavaa.

Odottelen vielä Satuhelmen ja Omakorun paketteja. Niitä vartoessa laitan tähän vielä yhden kuvan:

Hopeinen ruususalpalukko ja Villihelmen kiitoslahja :)

Kerrankin Villihelmestä tuli hyvinkin käyttökelpoinen ja nätti tilauslahja! Yleensä en hirveästi innostu näiden kahden putiikin kiitoslahjoista, mutta tuo helmiäislehti on oikeasti kaunis ja näyttävä. HelmiQ on kai jättänyt koko kiitoslahjatoiminnan, tai ainakaan tällä kertaa heiltä ei tullut mitään. Eipä jäänyt häiritsemään :) Vielä kun ne lukot saisin...

Valkea pitsipaita

Laitanpa tänne pitkästä aikaa jotain muutakin kuin koruja. Aloitin neulomaan kyseistä pitsipuseroa joskus, hmm, keväällä vuonna 2009? Joka tapauksessa haaveilin sen saamisesta valmiiksi juhannukseksi, sillä mikä nyt sopisikaan keskikesän valoisiin öihin sen paremmin kuin keveä valkoinen pitsineule? Tämä juhannuspusero antoi kuitenkin odottaa itseään ja valmistui lopulta loppukeväästä 2010. Juhannukseksi yhtä kaikki ;)

Pieni pitsipusero, Suuri Käsityölehti 3/2007

Kokeneena neulojana *köh* aloitin pitsin neulomisen tuosta vain, kuitenkin valittuani itselleni mielestäni sopivimman koon. Kymmenisen senttiä neulottuani päähäni välähti, että hetkinen - olisiko sittenkin pitänyt neuloa se mallitilkku? Ajattelin asian näin, että jos puserosta tulee liian iso minulle, saa äitini lahjaksi omin kätösin neulomani pitsipaidan. Kärsimättömyyteni ei onneksi kostautunutkaan tällä kertaa ja sain pitää paidan omanani.

Paita lähikuvassa

Väljä malli pukee hyvin vartaloa kuin vartaloa, eikä minunkaan varteni enää tässä vaiheessa ole oikein mallimitoissa. Paidasta tuli siis aika sopiva. Tätä ennen olin neulonut kaksi hihatonta neuletta, joista molemmissa oli edessä pitsikuvio. Siitä huolimatta neuletta aloittaessani minua lievästi hirvitti, että mitäköhän olen nyt mennyt tekemään... Minä kun satun olemaan kaikkea muuta kuin nopea neuleissani ja muissa käänteissäni. Toisaalta valmista myös yleensä tulee, ennemmin tai myöhemmin. Yleensä myöhemmin, kuten sitten tälläkin kertaa.

Malli oli sinänsä aika helppo. Paita koostuu suorakulmaisista kappaleista: identtiset etu- ja takakappaleet jatkuvat laatikon muotoisina kädenteiden alkamiskohtaan asti. Sen jälkeen osa silmukoista pääteltiin pois ja neuletta jatkettiin taas suorana ylös asti. Hihat ovat niin ikään suorakulmion muotoisia. Neuleen haastavuus tuleekin lähinnä pitsikuviosta - eikä sekään ollut vaikea, aikaavievä vain.

Neuleen kokoamisen jälkeen pääntielle neulottiin joustinneuletta, mikä ryhdistää neuletta kivasti ja tuo pääntielle sen muodon. Itse päättelin tuon joustinneuleen mahdollisimman kireälle, ettei neule löpsähdä kesken käytön. Hyvä olikin, sillä pääntie ei ole käytössä yhtään liian tiukka.

Pitsikuvio lähikuvassa

Lankana Novitan valkoinen Bambu, puikot 3,5 sekä pääntien reunusta varten numeron 3,5 pyöröpuikko. Ohje on Suuren Käsityölehden numerosta 3/07 - samassa lehdessä on toinenkin kiva neulemalli bambulangalle. Sekin pitäisi vielä joskus toteuttaa, tosin malli ei ehkä sovi tälle vartalolle enää niin hyvin, kuin mitä se olisi tehnyt ohjeen ilmestymisen aikoihin.

Valmista tuli joskus toukokuussa 2010. Kuvat on muuten otettu sopivasti juhannuksena. :) Valmistuneita neuleita olisi vielä jonkun verran kuvattavana ja tänne lisättävänä. Vielä enemmän niitä on kuitenkin vielä aloittamatta! Langat on jo moneen malliin hankittuna, kunhan vielä joutaisin ja jaksaisin niitä aloitella. Sama juttu vissiin kuin korujenkin kanssa - haalin paljon materiaaleja, mutta toteutustahti antaa vielä odotaa itseään. Hitaasti hyvä tulee...

Helminauhoja!

Opin tällä viikolla uuden taidon, jonka tuloksia piti päästä heti täälläkin esittelemään. Kävin Taito Etelä-Karjalan järjestämällä lyhytkurssilla, jossa opeteltiin solmimaan klassisia helminauhoja. Minun on pitänyt kokeilla sitäkin jo vuosia, mutta asian itsekseen opettelu on sitten aina jäänyt. Yllätyin, miten helppoa ja nopeaa helminauhan solmiminen todella on! Sain kahdessa tunnissa aikaan näyttävän helmikaulakorun.

Makeanvedenhelmiä helmisilkissä & hopealukko

Jo ennen kurssia sain vaikuttaa siihen, millaisista helmista halusin nauhani solmia. Tarpeeksi kauan mietittyäni päädyin mustaan, sillä valkoista ei ehkä tulisi käytettyä yhtä paljon, eikä helmivarastoistani (toistaiseksi) löydy mustia makeanvedenhelmiä. Olisin toki voinut tuoda omatkin helmeni, mutta sitten kurssissa ei olisi ollut niin paljoa jännitystä mukana. Oli hauska nähdä, minkälaiset toivomani mustat helmet olisivat luonnossa. Ja nättejähän ne ovat.

Lähikuva mustasta helminauhasta, 7mm helmet 10/2011

Kurssin vetäjällä oli lisäksi myynnissä erinäisiä tukkunauhoja makeanvedenhelmistä. Varasin ihastuttavat hopeanväriset helmet itselleni heti ne nähtyäni, eikä ollut ollenkaan huono kauppa.

Kuvaan oli vaikea vangita helmien todellista värisävyä, mutta tuo on vähintään aika lähellä sitä. Helmien loisto kuvasta ainakin välittyy hyvin! Näistä pitää tehdä myös jotakin kivaa. :)

Laitanpa tähän kuvia myös helmistä, jotka toivottavasti päätyvät lähitulevaisuudessa johonkin käyttöön. Innostuin helmien silkkilankaan solmimisesta niin paljon, että kyselin jo parilta tutulta, olisiko heillä käyttöä klassisille helminauhoille. Halukkaat ilmoittautukoon! Väreissä ainakin löytyy, tosin värilliset helmisilkit päätyivät välittömästi seuraavalle helmitilauslistalle....

Edellisissä kuvissa on otanta hienoimmista tukkunauhoista makeanvedenhelmivarastostani. Toivottavasti näistä ainakin osa päätyy pian solmituiksi kaulakoruiksi joko itselle tai jonkun muun kaulaa koristamaan.

Henkilökohtaisesti tykkään eniten noista ensimmäisen kuvan viimeisistä, peacock-värjätyistä makeanvedenhelmistä. Aivan ihanat eikä edes kovin pienet helmet, ostin ne *tarkistus korutarvikelistaan* Maarian korupajasta vuonna 2009. Olen jo pitkään haaveillut solmivani niistä itselleni ihan aidon makeanvedenhelminauhan - sitten kun senkin taidon osaan. Enää puuttuu sopivan värinen helmisilkki - kauniita hopealukkojakin kun on kertynyt varastoon enemmän kuin vain muutama. :) Olen aika haka hamstraamaan kaikkea kaunista, vielä kun osaisin laittaa ne aarteet hyötykäyttöön...

Koko mv-helmivarastoni

Makeanvedenhelmilaatikkoni uhkaa jäädä kovin pieneksi. Lisäksi Tampereen kädentaitomessut lähestyvät, ja sieltä saattaa kertyä mukaan pienesti lisää korutarpeita... Pitänee siis hankkia isompi rasia? Tällaista tällä kertaa. Toivottavasti se ei jää toiveajattelun tasolle, että saisin päivitettyä tätäkin jatkossa hieman tiheämmin.

Talvi on tulossa

Ensilunta odotellessa voi fiilistellä katselemalla tällaisia tähtiä:

Viime joulukuussa törmäsin jokavuotiseen ongelmaan: mitä lahjaksi kummitytölle? Tykkään antaa persoonallisia lahjoja. Minusta on vielä mukavampaa, jos ne ovat käsityötä. Sillä ei ole niin väliä, onko työn jälki omaani - mutta kun kerran osaamista löytyy näistäkin käsistä jonkun verran, niin päätin taas kerran antaa lahjaksi jotain itse tehtyä.

Sopivaan saumaan osui innostus hopeaketjujen punomiseen. Päätinkin viimein kokeilla pitkään "to do" -listallani olleen kelttikukan värkkäämistä. Toteutin kukan muistaakseni 0,8 millisestä hopealangasta, sillä kokoelmani eri paksuisista veiveistä on jokseenkin rajoittunut. Kukasta tuli tosi nätti ja siro ohuemmallakin langalla. :)

Kelttitähti, hopeaa 12/2010

Ketjun hankin paikallisesta koruliikkeestä. Lieneekö ketju pinnoitettu jotenkin, sillä se kimaltelee lähinnä sinertävänä, kun taas hopealanka loistaa enemmän keltaista hohdetta..? Pienestä värierosta huolimatta kiva koru, jollainen pitäisi ehkä tehdä joskus itsellenikin.

Kokeilin muuten saman innoituksen vallassa tehdä hopeatähteä myös kuningasketjun palasista Helmetin Outin tyyliin, mutta omasta virityksestäni tuli lähinnä varsin alakuloinen ilmestys.

Masentunut hopeatähti 12/2010

Ehkä minulla on väärät lenkkikoot ja tekele jää liian väljäksi, kun sen sakarat noin roikkuvat. Parhaani kuitenkin yritin. :D Tämä tähtönen jäi pöytälaatikkoon odottamaan käyttötarkoitustaan hamaan tulevaisuuteen saakka.

Ps. Otsikosta päätellen lienen saanut osani G.R.R. Martinin Tulen ja jään laulusta. Suomennetut kirjat on kaikki luettu, seuraavaa osaa odotellessa - sekä seuraavaa kautta Valtaistuinpeli- tv-sarjasta! Suosittelemme.