Tällä kertaa joitain vaatejuttuja, joita olen saanut aikaan jo ennen nykyisiä opintojani. Jotkut työt ovat olleet varsin pieniä, mutta käyttöasteen kannalta oleellisia: näitä ovat paidan kaventaminen, housujen lahkeiden levennys ynnä muut pienet korjausompelut, joita ilman vaatetta tuskin olisi tullut käytettyä lainkaan. Toisaalta taas jotkut työt ovat olleet suuritöisiäkin (kokonaisen vaatteen ompelu kaavoista tai ilman), mutta jotka ovat sitten syystä tai toisesta jääneet vähemmälle käytölle.
Joka tapauksessa ompelu jatkuu niin kotona kuin koulussakin. Koulussa varmasti enemmän, koska ohjattuna työt sujuvat paljon helpommin ja ompelulle pyhitetyillä tunneilla aikaansaavuus on aivan toista luokkaa kuin kotona.
Joka tapauksessa ompelu jatkuu niin kotona kuin koulussakin. Koulussa varmasti enemmän, koska ohjattuna työt sujuvat paljon helpommin ja ompelulle pyhitetyillä tunneilla aikaansaavuus on aivan toista luokkaa kuin kotona.
Ensimmäinen oikeasti isompi työni: juhlava bileistysasu
Tämä toppi-hame -yhdistelmä syntyi kesällä -03, kun saimme kaverin kanssa kuningasajatuksen keskellä viikkoa. Mehän mentäisiin perjantaina baariin, ja silloin olisi oltava hienot vaatteet. Tehdään itse! Joo!
Aatteista tekoihin. Pääsin asioimaan kangaskaupassa vasta keskiviikkona, jolloin myös aloitin yläosan valmistamisen. Kaava on peräisin yhdeksänkymmentäluvun taitteen Suuri Käsityö -lehdestä, ja se oli alunperin osa morsiuspukua. Kaavaa ei tarvinnut oikeastaan muokata, mutta takakappaleita piti kaventaa reilusti. Lopputuloksesta tuli satiininen toppi, joka toimii myös kääntöversiona. Vuoritin yläosan mustalla satiinilla (nurja puoli ihoa vasten) ja viimeistelin saumat niin, että toppia voi käyttää myös "väärin päin". Ainoastaan vetoketju on silloin hankalampi käyttää, koska minulla ei ollut mitään erikoisketjuja jossa vetimen saisi kummalle puolelle vain tahtoo. Toppia on myös tullut käytettyä sekä oikeana että nurjana versiona aikojen saatossa.
Aatteista tekoihin. Pääsin asioimaan kangaskaupassa vasta keskiviikkona, jolloin myös aloitin yläosan valmistamisen. Kaava on peräisin yhdeksänkymmentäluvun taitteen Suuri Käsityö -lehdestä, ja se oli alunperin osa morsiuspukua. Kaavaa ei tarvinnut oikeastaan muokata, mutta takakappaleita piti kaventaa reilusti. Lopputuloksesta tuli satiininen toppi, joka toimii myös kääntöversiona. Vuoritin yläosan mustalla satiinilla (nurja puoli ihoa vasten) ja viimeistelin saumat niin, että toppia voi käyttää myös "väärin päin". Ainoastaan vetoketju on silloin hankalampi käyttää, koska minulla ei ollut mitään erikoisketjuja jossa vetimen saisi kummalle puolelle vain tahtoo. Toppia on myös tullut käytettyä sekä oikeana että nurjana versiona aikojen saatossa.
pikku-Napalmi avustaa kaavanpiirtämisessä kankaalle
Hih, vasta nyt noita kuvia katsellessa huomaan, että ompelunopettajalla voisi olla hieman painokasta huomautettavaa leikkuusuunnitelmastani. Mutta kun kappaleet mahtuivat paljon paremmin noin, jos osa niistä oli kuteen- ja osa langansuunnassa!
Pidän hetken taukoa, ja kissat ovat oitis vallanneet työtasoni
Sain asukokonaisuuden ajallaan valmiiksi, vaikka sitä viimeisteltiinkin vielä pitkän aikaa perjantain puolella. Hameen malli oli otettu valmiista h&m:n pellavahameesta, ja äitini auttoi minua kovasti sen valmistamisessa. Lopputuloksesta tuli pitkä, nilkkaan asti ulottuva malli, jossa on sivuilla polviin asti yltävät halkiot.
Aika kivannäköinen satiiniasu, harmi vain ettei se taida mahtua enää päälleni ;/ Tämän työn ohella tuli opittua kantapään kautta myös se seikka, että kankaat kannattaa melkeinpä aina esipestä ennen niiden työstämistä. Ostamani vuorikangas otti ja meni sitten kutistumaan pesussa - ja minä kun olin halunnut kiinnittää sen hameen päälliskankaaseen... Ei muuta kuin purkamaan ja tekemään uudestaan.
Lisää luvassa seuraavassa postauksessa, tämä kun vähän venähti.
Aika kivannäköinen satiiniasu, harmi vain ettei se taida mahtua enää päälleni ;/ Tämän työn ohella tuli opittua kantapään kautta myös se seikka, että kankaat kannattaa melkeinpä aina esipestä ennen niiden työstämistä. Ostamani vuorikangas otti ja meni sitten kutistumaan pesussa - ja minä kun olin halunnut kiinnittää sen hameen päälliskankaaseen... Ei muuta kuin purkamaan ja tekemään uudestaan.
Lisää luvassa seuraavassa postauksessa, tämä kun vähän venähti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti