perjantai 20. huhtikuuta 2012

Romanov helmillä!

Tässä on ehkä kunnianhimoisin ja samalla kallein tekemäni koru. Koulun yhteydessä pidettiin aikoinaan korupajaa, johon itsekin osallistuin. Siellä opettelin lopultakin punomaan ketjuja myös kotona ja omilla välineillä. Alkeet olin oppinut niin ikään koulussa ketjunpunontaa käsittelevällä työpajaviikolla, mutta koskaan en vain soveltanut taitojani kotona - ennen tuota korupajaa ja sieltä lähtenyttä uutta innostusta. Ja mikä olikaan ensimmäinen punomani koru? Ei sen vähäisempi kuin Romanov-ketju helmillä!

Hopeaa ja lapis lazuli -helmiä, 4/2010
 
Korun kokonaishinnaksi (pelkät materiaalit) muodostui 34,82€. Ei kovin paljon, mutta kun ottaa huomioon miten paljon siihen meni työtä..! Millistä hopealankaa koruun upposi 45,9 grammaa. Tuon erän olin ostanut koululta maaliskuussa -09 hintaan 0,65€ /g  - hopean hinnannousua hieman valottaa langan nykyinen hinta, 1,39€/g. :(

Lenkkien sisähalkaisija on 3,5mm ja seitsemän Romanov-linkin jälkeen jatkoin ketjua muinaisketjulla.


Tein korun lahjaksi äidilleni. Samaan aikaan koulussa oli työn alla "2-osainen asiakastyö" eli vaatekokonaisuus, joka minun tapauksessani oli täyspitkä juhlapuku (myös äidille). Enpä sitten siihenkään yhtään vähemmän kunnianhimoista työtä löytänyt...

Ajattelin tehdä korun juhlapukuun sopivaksi, joten käytin helminä 6mm pyöreitä lapis lazuleita. Ne muuten ovat niin ikään kallein kivilaji, mitä minulta löytyy tuossa koossa ja muodossa - vaikka ovatkin "vain" B-laatua.

Huonolaatuiset kuvat asukokonaisuudesta

Toivon voivani kuvata puvun joskus uudelleen ihan mallin päällä. Sittenpä esittelen sen kunnolla täälläkin; sitä ennen nuo huonompilaatuiset kuvat saavat kelvata.

Erä sekalaisia korviksia

Näitäkään korvakoruja ei ole vielä täällä nähty. Pidemmittä puheitta:

Cloisonné-korvikset 11/2008

Kullattuja cloisonné-helmiä ja korunosia. Koukut (muistaakseni) kultadupleeta. Korvikset ovat kultainen versio tässä postauksessa nähdyistä hopeisista cloisonné-koruista.

Oili-korvikset hopeaa, 4/2010

Tässä yksinkertainen malli hopealenkeistä punotuista korvakoruista. "3 kukkaa" eli pieni pätkä oili-ketjua. Jos oikein muistan, niin käyttämäni lenkkikoon sisähalkaisija oli 3,5mm ja lanka yksimillistä. Nykyään sekin hopealanka on huikean kallista. Ei hirveästi tee mieli ostella lisää, vaikka erilaisia ketjuja olisikin hauska punoa enemmän :/

Savukvartsibrioletteja ja siemenhelmiä valmiissa hopearenkaissa, 7/2010


Nämä renkaat tuli tehtyä tilauksesta samalle ihmiselle kuin edellisetkin renkaat :D Itselleni en ole saanut vieläkään niitä aikaiseksi, vaikka voisin kuvitella mieluusti pitäväni tuollaisia savukvartsirinkuloita korvissani. 

En voi sille mitään, että minusta nuo valmiit korvarenkaat ovat ihania helppoudessaan ja mukautuessaan monen tyyppisiksi koruiksi. Niidenkin hinta oli tosin pompsahtanut sitten viime tilaamisen (kiitos hopean maailmanmarkkinahintojen kipuamisen huippukorkeuksiin), joten näitä ei kovin paljon täällä tulla näkemään... Ellen sitten opettele tekemään renkaita itse hopealangasta. Sen ei luulisi olevan kovin vaikeaa, sanoo hän nyt, ennen kuin tuskailee symmetrioiden ja perfektionisminsa kanssa edessään kasa piloille väänneltyä hopeaa.

Savukvartsi oli muuten ensimmäisiä lempikiviäni. Kuvittelin pienenä löytäneeni paikalliselta rannalta pienen palasen kyseistä kiveä - ainakin isosisko oli tunnistavinaan sen savukvartsiksi. Kiven todellista luonnetta en tiedä vieläkään, enkä oikeastaan sitäkään onko samainen kivi vielä tallessa jossakin. Savukvartsilta se kieltämättä näytti, enkä tiedä voiko niissä kvartseissa osua kovin harhaan, jos vain väri täsmää. Kertokoon se joka tuntee kivet paremmin. :)

Lasisydänkorvikset

Jatketaanpa vielä, kun kansiosta kerran löytyy valmiiksi muokattuja korukuvia esittelyään odottamassa. Tässä on se lupaamani jatko korusarjaan, eli korvikset aquan sävyisillä hopeafoliosydämillä ja muilla sopivanvärisillä helmillä.

Lasisydänkorvikset kaverille, 7/2011

Hopeaa, lasisia hopeafoliosydämiä, makeanvedenhelmiä ja Swarovskin biconeja. Nyt tästä sarjasta esittelemättä (ja muokkaamatta) on enää keskenään samankaltaiset ranne- ja nilkkakorut. Ihan kiva sarja, vaikka itse sanonkin. :)

Helmikorvakorujen toinen tuleminen

Heräsin taas koomasta. Katsotaan, kuinka pitkään blogin kannalta aktiivista jaksoa kestää tällä kertaa :) Uusia koruja ei ole päivitystauon aikana juuri syntynyt, kuten ei myöskään muunlaisia käsitöitä. Kynsiä olen joskus koristellut, niistä ehkä lisää myöhemmin... Toisaalta olen ollut viime syyskuusta lähtien työhönvalmennuksessa, jossa joudun (tai pääsen) ompelemaan miltei päivittäin, mikä vaikuttanee osaltaan käsityöinnostukseen vapaa-ajalla.

Mutta ei se mitään! Tässä olisi lisää makeanvedenhelmi- korvakoruja, joista ensimmäisen osan esittelin täällä. Näiden värimaailma on käytännössä rajaton. Pyrin silti kuvaamaan jokaisen vähänkin eri värisen kädentuotoksen ja esittelemään ne täällä blogin puolella. Lopputulos voi olla tylsähköä samannäköisten korujen marssitusta silmien editse, mutta sisäinen perfektionistini väittää, että se on kaikki tai ei mitään - enkä oikein osaa jättää sitä huomiottakaan.

Harmaanvioletit helmet, 6/2010

Kullankeltainen, 6/2010

Kullanruskea, 6/2010

Lime kirkkailla kristalleilla, 8/2008

Pinkki, 6/2010

Vaalea lime, 6/2010

Hennon vaaleanpunainen, 8/2008

Violetti, 6/2010

Kaikissa koruissa on käytetty materiaaleina hopeaa, makeanvedenhelmiä ja Swarovskin kristalleja. Nyt jokainen tähän asti tekemäni ja kuvaamani samalla periaatteella tehty helmikorvakoru on esitelty - seuraavan kerran on luvassa siis jotain muuta.

Sitä ennen vähän mielenkiintoisia(?) tilastoja korukuvista: tällä hetkellä eniten muokkaamattomia korukuvia löytyy kaula- ja korvakorujen kansiosta. Kaulakoruista kuvanmuokkausta odottelee 577 kuvaa, korviskuvia taas on 573 kappaletta. Yhtä monta eri korua sieltä ei sentään löydy, vaan sama koru esiintyy kuvissa muutamasta jopa viiteenkymmeneen kertaan. Niitä on sitten kiva muokkailla, kun ensin pitäisi karsia "hyvin monesta" suunnilleen samannäköisestä kuvasta ylimääräiset pois. Ei ihme, että tämä projekti tuntuu loputtomalta suolta. Uusia kuvia tulee tälläkin koruilutahdilla nopeammin kuin saan entisiä muokattua. Eipä ainakaan tekeminen lopu kesken.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Tilatut materiaalit part 2

Torstaina saapuivat loputkin tilaamani korumateriaalit. Villihelmi vastasi lisäksi palautteeseeni nopeasti: lukkojen puuttuminen aiheutui keräysvirheestä, ja sain uupuvat helmilukot jälkitoimituksena. Samalla tuli uusi kiitoslahja, joka ei ollut enää yhtä innostava kuin edeltäjänsä: punaisia muovisiksi epäilemiäni erimuotoisia helmiä. Tätä menoa minun täytyy kerätä itselleni ylimääräiset helmet läjään ja miettiä niiden lahjoittamista eteenpäin parempaan tarkoitukseen. Mitäpä ne tekevät laatikoissa pölyttymässäkään... Lisää karkkiakin tuli! :D


Satuhelmen haksahdukset, Omakorun pieni korulähetys sekä VH:n jälkitoimitus

Nyt luulisi helmisilkin riittävän hyvin alkuun pääsemiseksi helminauhojen solmimisessa - ja paljon pidemmällekin. Magneettista hematiittiakin on, ja myös loput keltaisen sävyiset lasihelmet tulivat. Eipä auta enää muu kuin ryhtyä tuumasta toimeen ja koruja väkertämään, jotta saisin joskus tehtyä edes ne minulta jo aikapäiviä sitten tilatut korut.

Silti minua vielä vähän houkuttaisi tuo Satuhelmen pian päättyvä alennus. Ehtisin yhä hyödyntämään sitä toisenkin tilauksen muodossa, yritän vain vastustaa makeanvedenhelmien ja kauniiden kivihelmien kutsuja kaupan puolelta... Oikeasti en tarvitsisi tällä hetkellä yhtään enempää korutarpeita. Jos vain voisin tilata enemmän aikaa ja energiaa niiden korujen valmistamiseen..!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Korumateriaaleja ja tilauskiemuroita

Kiitos viime viikkoiselle helminauhakurssille, innostuin sekä päivittelemään tätä blogia että tilaamaan viimein korutarpeita, mikä on ollut tekemislistallani jo pitkään. Tarvitsen pariin tilauskoruun lisää mm. magneettista hematiittia, minkä vuoksi ajattelin keskittää tilauksen Villihelmeen. Mutta yllätys yllätys - tilausvaiheessa haluamani helmet puuttuivat koko putiikista. Ei siis kannata aina jahkailla tilausten suhteen...

Kotimaisten kauppojen googletuksen ja vertailun jälkeen löysin hematiitit viimein Omakorusta halvimmalla. Matkan varrella tilattavaa löytyi niinikään HelmiQ:sta - ja pakko myöntää, että haksahdin myös Satuhelmen alennuksiin. Hupsista.

Tänään sain hyppysiini Villihelmen sekä HelmiQ:n paketit.


Aarteita

Kuvassa on molemmat tänään saapuneet tilaukset lukuunottamatta paria sydämen muotoista hopeafoliohelmeä, jotka päätyivät omiin rasioihinsa saman tien. Tilasin melko paljon erilaisia keltaisen sävyisiä helmiä, sillä yksi muokkausta odottava riipus tarvitsee seurakseen nauhallisen vaijeriin pujoteltuja keltaisia ja ruskeita helmiä. Tai näin ainakin toivon, sillä en löisi päästäni vetoa siitä, että suunnitelmani näyttäisi hyvältä muuallakin kuin kuvitelmissani... Ehkäpä tuosta läjästä löytyy silti edes jotain apuja senkin tilaustyön loppuun viemiseksi.

Makeanvedenhelmistä innostuin myös, kiitos sen helminauhakurssin. Pienemmät pinkit ja vaaleanpunaiset helmet päätyivät tilaukseen kuitenkin toisen asiakastyön takia. Saapi nähdä onko niille käyttöä siinä vai menevätkö suunnitelmani jälleen uusiksi. On muuten turkasen vaikeaa löytää 5 mm kokoisia pyöreitä helmiäispintaisia helmiä (suomalaisista) helmikaupoista. Villihelmestä löytyi jotain lasihelmiä, mutta nekin olivat väärän värisiä. Kokeilin siis arpaonneani ja tilasin työtä varten kaksi nauhaa 5-7 mm kokoisia makeanvedenhelmiä.


Ihania ja vähemmän ihania makeanvedenhelmiä

Taaimmaiset punaiset helmet on tosi nättejä. Niissäkin on toki virheitä, mutta kokonaisuudessaan silti syvää tyytyväisyyttä herättävä ostos. Lopuista kolmesta nauhasta vaaleanpunaisissa on selvästi eniten karsittavaa. Minua ei hirveästi viehätä kuvassakin näkyvät tummemman väriset renkaat helmen pinnassa - ja sellaisia helmiä on nauhassa paljon. Yllättävää sikäli, että "hot pink" -väriset helmet olivat noista neljästä nauhasta halvimmat, ja mielestäni ne ovat kuitenkin selvästi parempilaatuisia kuin vaaleanpunaiset sisarensa. Noh, aina ei voi voittaa, ja suhteellisen edullisten makeanvedenhelmien tilaaminen on osoittautunut aina enemmän tai vähemmän tuurikohtaiseksi toiminnaksi.

Muuten siis ihan kiva paketti, mutta... Villihelmi unohti pakata lähetykseensä tilaamani hopeiset helmilukot. Tilauksen loppusummasta niitä ei kuitenkaan oltu vähennetty, joten kyse lienee inhimillisesta virheestä - tai järjestelmällisestä huijauksesta :D (Kallistun ensimmäiseen vaihtoehtoon.) Laitoin heille äsken palautetta ja odottelen asian selvenemistä. Vähän harmi, kun lukot ei kuitenkaan ole kovin edullisia ja osittain juuri niiden takia tein tilauksen Villihelmeen... Olipa muuten ensimmäinen kerta hyvin monista, kun sen firman tilauksessa on jotain sanottavaa.

Odottelen vielä Satuhelmen ja Omakorun paketteja. Niitä vartoessa laitan tähän vielä yhden kuvan:


Hopeinen ruususalpalukko ja Villihelmen kiitoslahja :)

Kerrankin Villihelmestä tuli hyvinkin käyttökelpoinen ja nätti tilauslahja! Yleensä en hirveästi innostu näiden kahden putiikin kiitoslahjoista, mutta tuo helmiäislehti on oikeasti kaunis ja näyttävä. HelmiQ on kai jättänyt koko kiitoslahjatoiminnan, tai ainakaan tällä kertaa heiltä ei tullut mitään. Eipä jäänyt häiritsemään :) Vielä kun ne lukot saisin...

lauantai 22. lokakuuta 2011

Valkea pitsipaita

Laitanpa tänne pitkästä aikaa jotain muutakin kuin koruja. Aloitin neulomaan kyseistä pitsipuseroa joskus, hmm, keväällä vuonna 2009? Joka tapauksessa haaveilin sen saamisesta valmiiksi juhannukseksi, sillä mikä nyt sopisikaan keskikesän valoisiin öihin sen paremmin kuin keveä valkoinen pitsineule? Tämä juhannuspusero antoi kuitenkin odottaa itseään ja valmistui lopulta loppukeväästä 2010. Juhannukseksi yhtä kaikki ;)


Pieni pitsipusero, Suuri Käsityölehti 3/2007

Kokeneena neulojana *köh* aloitin pitsin neulomisen tuosta vain, kuitenkin valittuani itselleni mielestäni sopivimman koon. Kymmenisen senttiä neulottuani päähäni välähti, että hetkinen - olisiko sittenkin pitänyt neuloa se mallitilkku? Ajattelin asian näin, että jos puserosta tulee liian iso minulle, saa äitini lahjaksi omin kätösin neulomani pitsipaidan. Kärsimättömyyteni ei onneksi kostautunutkaan tällä kertaa ja sain pitää paidan omanani.


Paita lähikuvassa

Väljä malli pukee hyvin vartaloa kuin vartaloa, eikä minunkaan varteni enää tässä vaiheessa ole oikein mallimitoissa. Paidasta tuli siis aika sopiva. Tätä ennen olin neulonut kaksi hihatonta neuletta, joista molemmissa oli edessä pitsikuvio. Siitä huolimatta neuletta aloittaessani minua lievästi hirvitti, että mitäköhän olen nyt mennyt tekemään... Minä kun satun olemaan kaikkea muuta kuin nopea neuleissani ja muissa käänteissäni. Toisaalta valmista myös yleensä tulee, ennemmin tai myöhemmin. Yleensä myöhemmin, kuten sitten tälläkin kertaa.

Malli oli sinänsä aika helppo. Paita koostuu suorakulmaisista kappaleista: identtiset etu- ja takakappaleet jatkuvat laatikon muotoisina kädenteiden alkamiskohtaan asti. Sen jälkeen osa silmukoista pääteltiin pois ja neuletta jatkettiin taas suorana ylös asti. Hihat ovat niin ikään suorakulmion muotoisia. Neuleen haastavuus tuleekin lähinnä pitsikuviosta - eikä sekään ollut vaikea, aikaavievä vain.

Neuleen kokoamisen jälkeen pääntielle neulottiin joustinneuletta, mikä ryhdistää neuletta kivasti ja tuo pääntielle sen muodon. Itse päättelin tuon joustinneuleen mahdollisimman kireälle, ettei neule löpsähdä kesken käytön. Hyvä olikin, sillä pääntie ei ole käytössä yhtään liian tiukka.


Pitsikuvio lähikuvassa

Lankana Novitan valkoinen Bambu, puikot 3,5 sekä pääntien reunusta varten numeron 3,5 pyöröpuikko. Ohje on Suuren Käsityölehden numerosta 3/07 - samassa lehdessä on toinenkin kiva neulemalli bambulangalle. Sekin pitäisi vielä joskus toteuttaa, tosin malli ei ehkä sovi tälle vartalolle enää niin hyvin, kuin mitä se olisi tehnyt ohjeen ilmestymisen aikoihin.

Valmista tuli joskus toukokuussa 2010. Kuvat on muuten otettu sopivasti juhannuksena. :) Valmistuneita neuleita olisi vielä jonkun verran kuvattavana ja tänne lisättävänä. Vielä enemmän niitä on kuitenkin vielä aloittamatta! Langat on jo moneen malliin hankittuna, kunhan vielä joutaisin ja jaksaisin niitä aloitella. Sama juttu vissiin kuin korujenkin kanssa - haalin paljon materiaaleja, mutta toteutustahti antaa vielä odotaa itseään. Hitaasti hyvä tulee...