


Metallilankapujottelu tuli siis tutuksi, ja vähitellen korujen tekeminenkin alkoi kiinnostaa. Välillä kokeilin metallilankapujottelua 3D-mallissa, jolloin syntyivät helmikissat (ohje kirjasta Helmitöiden vuosi):

Haaveissa olisi vielä joskus tehdä kolme kissaa tutuissa väreissä: yksi mustavalkea, yksi punaruskea-valkoinen ja kolmas ruskea raidallinen omien kissojen väritysten mukaan.
Tämä koru oli itse asiassa ainoa siemenhelmistä valmistamani koru pitkään aikaan. Siemenhelmikokeiluni jäivät siis verrattaen pieniksi noin harrastuksen alussa - olen nimittäin saanut sen käsityksen, että useimmat helmiharrastajat aloittavat siemenhelmillä ja paneutuvat siihen puoleen syvemminkin ennen siirtymistä hopealangan puoleen. Minä olen sitten kai hätähousu, koska heti kun hopealangan keksin oli sitä päästävä kokeilemaan, ja siemenhelmikorut unohtuivat pitkäksi ajaksi tyystin.
Vielä yksi kuva siemenhelmitöistä:
Tässä siis pieni kimara helmiharrastukseni alkuvaiheista. Aloitin korujen parissa puuhaamisen tehokkaammin kevät-kesällä 2007, jolloin tutustuin siihen hopealankaankin. Sitä ennen ehdin kokeilla myös illuusiokoruja siimasta, kristalleista sekä siemenhelmistä, mutta niistä postailen vielä erikseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti